Statistics Explained

Archive:Tietoyhteiskuntaa koskevat tilastot

This Statistics Explained article is outdated and has been archived - for recent articles on this topic see the articles Information society statistics - households and individuals and Information society statistics - enterprises.

Tiedot: elokuulta 2012. Tuoreimmat tiedot: Lisää Eurostat-tietoa, Keskeiset taulukot ja Tietokanta.
Kuvio 1: Internet-yhteydet ja internet-laajakaistayhteydet kotitalouksittain, EU-27, 2006–2011
(% kaikista kotitalouksista) – Lähde: Eurostat (isoc_pibi_hiac) ja (isoc_pibi_hba)
Kuvio 2: Kotitalouksien internet-yhteydet, 2010 ja 2011
(% kaikista kotitalouksista) – Lähde: Eurostat (isoc_ci_in_h)
Taulukko 1: Tieto- ja viestintätekniikan sekä verkkopalvelujen käyttö, 2009–2011
(% 16–74-vuotiaista) – Lähde: Eurostat (isoc_ci_cfp_cu), (isoc_ci_ifp_iu) ja (isoc_ci_ac_i)
Taulukko 2: Internetin käyttöpaikka, 2011
(% 16–74-vuotiaista internetin käyttäjistä) – Lähde: Eurostat (isoc_pibi_pai)
Kuvio 3: Internetin käyttötiheys, 2011
(% 16–74-vuotiaista) – Lähde: Eurostat (isoc_ci_ifp_iu) ja (isoc_ci_ifp_fu)
Kuvio 4: Tutkimusta edeltäneiden 12 kuukauden aikana tavaroita tai palveluja yksityiseen käyttöön internetistä tilanneet, 2010–2011
(% 16–74-vuotiaista) – Lähde: Eurostat (isoc_ec_ibuy)
Kuvio 5: Internetin käyttö sosiaaliseen verkostoitumiseen, oppimiseen sekä kansalaistoimintaan ja poliittiseen toimintaan osallistumiseen, ikäryhmittäin, EU-27, 2011
(% yksityishenkilöistä) – Lähde: Eurostat (isoc_bde15cua)
Taulukko 3: Yksityishenkilöiden tietotekninen osaaminen, 2011
(% yksityishenkilöistä) – Lähde: Eurostat (isoc_sk_cskl_i)
Kuvio 6: Tietotekniikan käyttö yrityksissä, yrityksen koon mukaan, EU-27, tammikuu 2011
(% yrityksistä) – Lähde: Eurostat (isoc_ci_in_en2), (isoc_ci_it_en2), (isoc_ci_cd_en2) ja (isoc_bde15ee)
Taulukko 4: Tietotekniikan käyttö yrityksissä, tammikuu 2011
(% yrityksistä) – Lähde: Eurostat (isoc_ci_in_en2), (isoc_ci_it_en2) ja (isoc_ci_cd_en2)
Kuvio 7: Mobiililaajakaistaliittymien käyttö internet-yhteyden muodostamiseksi yrityksissä, tammikuu 2010 ja tammikuu 2011
(% yrityksistä) – Lähde: Eurostat (isoc_ci_it_en2)
Taulukko 5: Yritykset, jotka ovat yhteydessä viranomaisiin internetin välityksellä, käyttötarkoituksen mukaan, tammikuu 2011 – Lähde: Eurostat (isoc_bde15ee) ja (isoc_cieg_map)
Kuvio 8: RFID-teknologian käyttö yrityksissä käyttötarkoituksen, NACE-toimialaluokituksen ja yrityksen koon mukaan, EU-27, tammikuu 2011 (1)
(RFID-teknologiaa käyttävien yritysten %-osuus) – Lähde: Eurostat (isoc_ci_cd_en2)
Kuvio 9: Yritysten verkkokaupan liikevaihto, 2010 (1)
(% koko liikevaihdosta) – Lähde: Eurostat (isoc_ec_evaln2)
Kuvio 10: Verkkomyyntiä harjoittavat yritykset, EU-27, 2009–2010
(% yrityksistä) – Lähde: Eurostat (isoc_ec_eseln2)
Kuvio 11: Verkkomyyntiä tai -hankintoja harjoittavat yritykset ja yritykset, joilla on verkkosivusto tai etusivu, EU-27, 2010 (1)
(% yrityksistä) – Lähde: Eurostat (isoc_ec_eseln2), (isoc_ec_ebuyn2) ja (isoc_ci_cd_en2)

Tässä artikkelissa esitetään tietoyhteiskunnan monia eri osa-alueita koskevat viimeisimmät tilastotiedot Euroopan unionissa (EU). Edistymistä tietoyhteiskunnan kehittämisessä pidetään elintärkeänä EU:n teollisuuden kilpailukyvyn parantamiseksi ja yleisestikin yhteiskunnan ja EU:n talouden vaatimusten täyttämiseksi.

Tieto- ja viestintätekniikka vaikuttaa ihmisten arkipäivään monella tavalla sekä kotona että työpaikalla esimerkiksi viestinnän ja verkkokaupan kautta. EU:n toiminta tällä alalla ulottuu kokonaisia sektoreita, kuten verkkokauppaa, koskevasta sääntelystä pyrkimyksiin suojella ihmisten yksityisyyttä.

Tärkeimmät tilastolliset tulokset

Kotitaloudet ja yksityishenkilöt

Viime vuosikymmenen aikana tieto- ja viestintätekniikka on levinnyt suuren yleisön pariin. Se on saatavilla helposti ja kohtuuhintaan. Yksi raja rikkoutui vuonna 2007, jolloin suurimmalla osalla (55 %) EU-27:n kotitalouksista oli internet-yhteys. Osuus on kasvanut jatkuvasti ja oli 73 % vuonna 2011; pelkästään vuodesta 2010 osuus kasvoi 3 prosenttiyksiköllä. Laajalle levinnyt ja kohtuuhintainen laajakaistayhteys on yksi keino edistää osaamiseen ja tietoon perustuvaa yhteiskuntaa. Laajakaista oli kaikissa jäsenvaltioissa selvästi yleisin tapa käyttää internetiä. Vuonna 2011 67 %:lla EU-27:n kotitalouksista oli käytössään laajakaista. Määrä oli yli kaksinkertainen vuoteen 2006 verrattuna (katso kuvio 1).

Eniten kotitalouksia, joilla oli internet-yhteys, oli vuonna 2011 Alankomaissa (94 %) (katso kuvio 1). Myös Luxemburgissa, Ruotsissa ja Tanskassa vähintään yhdeksällä kymmenestä kotitaloudesta oli internet-yhteys vuonna 2011. EU:n jäsenvaltioista vähiten internet-yhteyksiä tilastoitiin Bulgariassa (45 %). Bulgariassakin kotitalouksien internet-yhteyksien määrä kasvoi nopeasti, peräti 12 prosenttiyksiköllä vuosien 2010 ja 2011 välillä. Bulgarian lisäksi jäsenvaltioista ainoastaan Romaniassa alle puolella kotitalouksista oli internet-yhteys.

Vuoden 2011 alussa EU-27:ssä hiukan yli seitsemän kymmenestä 16–74-vuotiaasta käytti tietokonetta ja internetiä. Ruotsissa, Alankomaissa, Luxemburgissa ja Tanskassa vähintään yhdeksän kymmenestä käytti tietokonetta ja internetiä. Sen sijaan Bulgariassa ja Romaniassa alle puolet 16–74-vuotiaista käytti tietokonetta ja internetiä. Vuonna 2011 EU-27:ssä yli puolet (57 %) yksityishenkilöistä käytti internetiä etsiäkseen tietoa tavaroista tai palveluista (katso taulukko 1).

Vuonna 2011 internetin käyttäjistä, eli niistä yksityishenkilöistä EU-27:ssä, jotka olivat käyttäneet internetiä kotitalouksien ja yksittäisten henkilöiden tieto- ja viestintätekniikan käyttötottumuksia koskevaa tutkimusta edeltäneiden kolmen kuukauden aikana, yli yhdeksän kymmenestä (93 %) käytti internetiä kotona (katso taulukko 2). Vain alle puolet näistä käyttäjistä käytti internetiä työpaikalla (42 %), mikä on kuitenkin kaksinkertainen osuus verrattuna niihin, jotka käyttivät internetiä ystävänsä, naapurinsa tai sukulaisensa luona (24 %). Suuri osa internetin käyttäjistä käytti internetiä päivittäin (katso kuvio 3).

Internetistä tavaroita tai palveluja yksityiseen käyttöön tilanneiden yksityishenkilöiden osuus on noussut. Vuonna 2011 43 % 16–74-vuotiaista ilmoitti tilanneensa tavaroita tai palveluja internetistä vähintään kerran – määrä on kasvanut 3 prosenttiyksiköllä vuodesta 2010 (katso kuvio 4). Yhdistyneessä kuningaskunnassa, Ruotsissa, Tanskassa ja Alankomaissa yli kaksi kolmannesta yksityishenkilöistä oli tilannut tavaroita tai palveluja internetistä, kun taas Latviassa, Portugalissa, Kreikassa, Liettuassa ja Italiassa osuus oli vain yksi viidestä. Vähiten yksityishenkilöt tekivät tilauksia internetissä Bulgariassa (7 %) ja Romaniassa (6 %).

Kuviossa 5 tarkastellaan tietoja, jotka liittyvät siihen, miten yksityishenkilöt käyttävät internetiä sosiaaliseen verkostoitumiseen ja tiettyihin muihin varsin uusiin toimintoihin, kuten wikien käyttöön, kansalaistoimintaan ja poliittisia kysymyksiä koskevien mielipiteiden lukemiseen ja kirjoittamiseen sekä osallistumiseen verkkokuulemisiin ja -äänestämiseen. EU-27:ssä keskimäärin 38 % 16–74-vuotiaista osallistui verkkoyhteisöpalveluihin vuonna 2011. Ikäryhmittäin eriteltynä näiden palvelujen käyttö jakautuu kuitenkin laajasti: 55–74-vuotiaista verkkoyhteisöpalveluja käytti 11 %, kun taas 16–24-vuotiaista niitä käytti peräti 80 %. Verkkoyhteisöpalveluilla on näin ollen tärkeä merkitys nuoremman ikäryhmän sosiaalisille kontakteille. Nuorempi ikäryhmä käytti kaikkia kuviossa 5 esitettyä neljää toimintoa enemmän (kuin ikääntyneemmät).

Vuonna 2011 suurimmalla osalla EU-27:n yksityishenkilöistä oli tietokoneen käyttöön liittyvät perustaidot, joiden avulla he voivat kopioida ja siirtää tiedostoja tai kansioita; tähän kykeni 63 % 16–74-vuotiaista ja 89 % 16–24-vuotiaista. Alle puolet väestöstä (16–74-vuotiaista) (43 %) kykenee käyttämään taulukkolaskennan aritmeettisia peruskaavoja, noin kolmannes (31 %) luomaan sähköisiä esityksiä ja yksi kymmenestä (10 %) kirjoittamaan tietokoneohjelmia. 16–24-vuotiaiden osalta nämä taidot hallitsevien osuus oli huomattavasti korkeampi. Kaksi kolmannesta nuoremmasta sukupolvesta kykenee käyttämään kaavoja taulukkolaskennassa, yksi kuudesta luomaan sähköisen esityksen ja yksi viidestä kirjoittamaan tietokoneohjelman.

Yritykset

Yhdellä 20:stä EU-27:n (yritysten tieto- ja viestintäteknologian käyttötottumuksia koskevan tutkimuksen kattamasta) yrityksestä ei ollut internet-yhteyttä vuoden 2011 alussa (katso kuvio 6). Suurimmassa osassa (87 %) yrityksiä internet-yhteys muodostettiin kiinteällä laajakaistaliittymällä. Mobiilin laajakaistateknologian käyttö lisääntyy nopeasti – mikä johtuu osittain siitä, että yritykset antavat henkilöstönsä käyttöön 3G USB-tikkuja, älypuhelimia ja muita mobiililaitteita – melkein puolet (47 %) EU-27:n yrityksistä käytti mobiilia laajakaistaa vuoden 2011 alussa; osuus on 20 prosenttiyksikköä suurempi kuin vastaava osuus tammikuussa 2010. Noin seisemällä kymmenestä EU-27:n yrityksestä on oma verkkosivusto. Samansuuruinen osuus yrityksistä käytti internetiä täytettyjen lomakkeiden toimittamiseen viranomaisille.

Vuoden 2011 alkuun mennessä internet-yhteys oli yli 90 %:ssa yrityksistä kaikissa jäsenvaltioissa Romaniaa, Bulgariaa ja Unkaria lukuun ottamatta. Romania ja Bulgaria olivat ainoat jäsenvaltiot, joissa alle puolella yrityksistä oli verkkosivusto (katso taulukko 4). Vuoden 2011 alussa yli kolme neljäsosaa kaikista suomalaisyrityksistä käytti internet-yhteyden muodostamiseen mobiilia laajakaistaliittymää (katso kuvio 7). Osuus on huomattavasti korkeampi kuin missään muussa jäsenvaltiossa. Muista maista ainoastaan Ruotsissa, Itävallassa, Ranskassa, Saksassa ja Yhdistyneessä kuningaskunnassa yli puolet yrityksistä käytti mobiileja laajakaistaliittymiä.

Tammikuussa 2011 noin kolme neljäsosaa kaikista EU-27:n yrityksistä käytti internetiä lomakkeiden ja tietojen saamiseen viranomaisilta, ja hiukan alhaisempi osuus (69 %) palautti täytetyt lomakkeet viranomaisille internetin välityksellä. Jälkimmäisessä ryhmässä yleisimpiä toimintoja olivat alv-ilmoitusten ja sosiaaliturvamaksuja koskevien ilmoitusten toimittaminen (katso taulukko 5).

Radiotaajuustunnistus (RFID) on teknologiaa, jota voidaan käyttää automaattiseen tunnistamiseen ja jäljittämiseen. Sitä voidaan soveltaa erilaisiin esineisiin erilaisissa tilanteissa. Yleisimpiä sovelluksia ovat esimerkiksi valmistajan käyttämät tunnisteet valmistamansa tuotteiden jäljittämiseksi, kuljetusalan yritysten käyttämät tunnisteet ajoneuvojen jäljittämiseksi ja käyttö kotioloissa heikkokuntoisten ihmisten paikantamiseksi. Kuviossa 8 esitetään yksityiskohtaisempia tietoja RFID-teknologiaa käyttävien yritysten osuudesta vuonna 2011. Siitä käy ilmi, että RFID-teknologiaa käytettiin EU-27:n yrityksissä eniten ihmisten tunnistamiseen ja kulunvalvontaan.

EU-27:ssä verkkokaupan osuus oli kaiken kaikkiaan noin 14 % vähintään 10 työntekijää työllistävien yritysten liikevaihdosta. Vuonna 2010 osuus vaihteli Kyproksen 1 %:sta 25 %:iin Tšekissä (katso kuvio 9). Noin 15 % EU-27:n yrityksistä myi tavaroita tai palveluja verkossa vuonna 2010, mikä on yli puolta vähemmän kuin sellaisten yritysten osuus, jotka tekivät hankintoja verkossa (35 %) (katso kuvio 11). Verkkomyyntiä harjoittavien yritysten osuus oli korkein majoitussektorilla (58 %), kun taas internetissä hankintoja tekeviä yrityksiä oli eniten tieto- ja viestintätekniikan alalla (60 %).

Tietolähteet ja tietojen saatavuus

Tilastoalan ammattilaiset ovat hyvin tietoisia haasteista, jotka johtuvat internetiin ja muihin tieto- ja viestintätekniikan uusiin sovelluksiin liittyvän teknologian nopeista muutoksista. Ala on kehittynyt huimasti ja tilastointivälineitä mukautetaan koko ajan tietoja koskevien uusien vaatimusten täyttämiseksi. Alan tilastoja arvioidaankin vuosittain käyttäjien tarpeiden ja teknologian nopean muutosvauhdin huomioon ottamiseksi.

Tämä lähestymistapa on nähtävissä sekä Eurostatin kotitalouksien ja yksittäisten henkilöiden tieto- ja viestintäteknologian käyttötottumuksia koskevassa tutkimuksessa että yritysten tieto- ja viestintäteknologian käyttötottumuksia koskevassa tutkimuksessa. Näillä vuotuisilla tutkimuksilla pyritään luomaan vertailukohde tieto- ja viestintätekniikkaan perustuvalle kehitykselle. Niissä paitsi seurataan ydinmuuttujien kehitystä ajan mittaan myös tarkastellaan syvällisemmin muita osa-alueita tiettynä aikana. Aiemmin tutkimuksissa keskityttiin internetiin pääsyä ja internet-yhteyksiä koskeviin kysymyksiin, mutta niitä on laajennettu kattamaan useampia osa-alueita (kuten sähköinen hallinto ja verkkokauppa). Lisäksi tutkimukset jaotellaan sosioekonomisten perusteiden mukaan, joita ovat esimerkiksi alueellinen monimuotoisuus, sukupuoli, ikä, koulutuserot ja yksityishenkilöiden työllisyystilanne kotitalouksia koskevassa tutkimuksessa ja yrityksen koko (pieni, keskisuuri, suuri) yrityksiä koskevassa tutkimuksessa. Tutkimuksen kattavuutta mukautetaan myös eri teknologioiden osalta, jotta voidaan ottaa huomioon uudet tuoteryhmät ja tavat toimittaa viestintätekniikkaa loppukäyttäjille (yrityksille ja kotitalouksille).

Kotitaloudet ja yksityishenkilöt

Kotitalouksia koskeva tutkimus kattaa ne kotitaloudet, joiden jäsenistä vähintään yksi on 16–74-vuotias. Kotitalouksien internet-yhteydellä tarkoitetaan niiden kotitalouksien osuutta, joilla on internet-yhteys, jota kuka tahansa kotitalouden jäsen voi tarvittaessa käyttää kotoa käsin vaikka vain lähettääkseen sähköpostia. Internetin käyttäjäksi määritellään kaikki 16–74-vuotiaat, jotka olivat käyttäneet internetiä tutkimusta edeltäneiden kolmen kuukauden aikana. Säännöllisiä internetin käyttäjiä ovat käyttäjät, jotka olivat käyttäneet internetiä keskimäärin vähintään kerran viikossa tutkimusta edeltäneiden kolmen kuukauden aikana. Viitekausi oli vuoden 2011 ensimmäinen neljännes, ja tutkimus tehtiin useimmissa maissa toisen neljänneksen aikana. Vuoden 2011 tutkimukseen sisältyi tieto- ja viestintätekniikan taitoja koskeva erityismoduuli.

Useimmiten internet-yhteys oli laajakaistayhteys tai valintayhteys tavallisen tai ISDN-puhelimen kautta. Laajakaista sisältää digitaalisen liittymän (DSL), ja sen käyttämän teknologian tiedonsiirtonopeus on suuri. Laajakaistaksi määriteltävän yhteyden tiedonsiirtonopeus on suurempi kuin ISDN:n eli vähintään 144 kbit/s.

Tietokoneella tarkoitetaan henkilökohtaista tietokonetta, jonka toiminta perustuu johonkin yleisimmistä käyttöjärjestelmistä (Macintosh, Linux tai Microsoft). Määritelmä sisältää myös kannettavat tietokoneet ja kämmentietokoneet (palmtops, PDA).

Yksityishenkilöiden tavara- ja palvelutilauksilla viitataan tutkimusta edeltävien 12 kuukauden aikana tehtyihin tilauksiin, ja ne sisältävät myös vahvistetut majoitusvaraukset, sijoitushankinnat, lottoamisen ja vedonlyönnin, internet-huutokaupat ja internetin tietopalvelut, joista maksetaan suoraan. Mukaan ei lasketa internetistä saatavia maksuttomia tavaroita ja palveluja. Erikseen sähköpostilla tehdyt tilaukset eivät myöskään kuulu ryhmään.

Yritykset

Yritysten tieto- ja viestintäteknologian käyttötottumuksia koskeva tutkimus kattaa sellaiset yritykset, joissa on vähintään kymmenen työntekijää. Toimintoja tarkastellaan vain niiden yritysten osalta, joiden pääasiallinen toimiala on teollisuus, sähkö-, kaasu-, lämpö- ja vesihuolto, viemäri- ja jätehuolto, rakentaminen, tukku- ja vähittäiskauppa, moottoriajoneuvojen ja moottoripyörien korjaus, kuljetus ja varastointi, majoitus- ja ravitsemistoiminta, informaatio ja viestintä, kiinteistöalan toiminta, ammatillinen, tieteellinen ja tekninen toiminta, hallinto- ja tukipalvelutoiminta sekä tietokoneiden ja viestintälaitteiden korjaus (NACE Rev. 2:n pääluokat C–N, paitsi kaksinumerotaso 75 ja kolminumerotaso 95.1). Rahoitus- ja vakuutuspalvelut (pääluokka K) ovat osa tutkimusta, mutta niitä ei tarkastella tarkemmin tässä yhteydessä.

Yrityksiä koskevassa tutkimuksessa kerätyt tiedot voidaan analysoida yrityksen koon mukaan (työntekijöiden määrän perusteella) ja esittää jaoteltuna pieniin (10–49 työntekijää), keskisuuriin (50–249 työntekijää) ja suuriin (vähintään 250 työntekijää) yrityksiin.

Tieto- ja viestintätekniikan käyttöä koskevat tiedot ryhmitellään sen mukaan, minä vuonna tutkimus toteutettiin. Useimmat tiedot koskevat viitevuoden / tutkimuksen tekovuoden tammikuuta. Vuoden 2011 tutkimukseen sisältyi julkisten palvelujen käyttöä koskeva erityismoduuli. Vaikka sähköisen hallinnon palvelut ovat laajasti saatavilla Euroopassa, niiden käytössä esiintyy suuria eroja jäsenvaltioiden välillä. Jotkin erot selittynevät ilmoitusten pakollisesta (tai muusta) luonteesta. Joissakin maissa hallinnolliset toiminnot on suoritettava sähköisesti, kun taas joissakin jäsenvaltioissa yritykset voivat edelleen toimittaa ilmoitukset (esimerkiksi alv tai sosiaaliturvamaksut) paperiversiona. Vaikka kyseiset ilmoitukset olisikin tehtävä sähköisesti, jotkin yritykset saattavat ilmoittaa tilastotukimuksessa, että ne eivät tee ilmoituksia sähköisesti, koska kolmas osapuoli tekee ne yrityksen puolesta (osana ulkoistettua toimeksiantoa).

Taustaa

Laajakaistatekniikalla on suuri merkitys mitattaessa internetiin pääsyä ja internetin käyttöä. Sen avulla voidaan siirtää nopeasti suuria tietomääriä ja pitää yhteyslinjat auki. Laajakaistan käyttöönotto on keskeinen indikaattori tieto- ja viestintätekniikkaa koskevassa poliittisessa päätöksenteossa. Laajalle levinnyt internetin laajakaistakäyttö on olennainen edellytys tasokkaampien internet-palvelujen (verkkokauppa, sähköinen hallinto, verkko-oppiminen kehittämiselle. Laajakaistateknologia saatetaan käyttäjien ulottuville yleensä digitaalisten liittymien kautta. Tosin muutkin vaihtoehdot (kaapelit, satelliitit, kuituoptiikka ja langattomat tilaajayhteydet) ovat leviämässä.

Vuoteen 2010 saakka EU:n tieto- ja viestintätekniikkaa koskevat poliittiset puitteet määriteltiin i2010-aloitteessa 'Kasvua ja työllisyyttä edistävä eurooppalainen tietoyhteiskunta'(KOM(2005) 229 lopullinen), jolla haluttiin edistää EU:n talouden tehokkuutta tieto- ja viestintätekniikan käyttöä lisäämällä. Aloitteen väliarvioinnin jälkeen huhtikuussa 2008 esitettiin tarkistettu i2020-strategia, jossa etsittiin ratkaisuja vuosien 2008–2010 keskeisiin haasteisiin.

Toukokuussa 2010 Euroopan komissio antoi tiedonannon 'Euroopan digitaalistrategia' (COM(2010) 245 final), jolla pyritään menestyvän digitaalitalouden luomiseen vuoteen 2020 mennessä. Euroopan digitaalistrategia on yksi älykästä, kestävää ja osallistavaa kasvua koskevan Eurooppa 2020 -strategian seitsemästä lippulaivahankkeesta. Siinä esitetään toimintatapoja ja toimenpiteita digitaalisen aikakauden etujen maksimoimiseksi kaikilla yhteiskunnan ja talouden aloilla. Strategiassa on seitsemän toiminta-aluetta: digitaalisten yhtenäismarkkinoiden luominen, yhteentoimivuuden lisääminen, käyttäjien internetiä kohtaan tunteman luottamuksen ja turvallisuuden edistäminen, paljon nopeampien internet-yhteyksien käyttöönotto, tutkimus- ja innovointisijoitusten edistäminen, digitaalisen lukutaidon parantaminen ja osallisuus sekä tieto- ja viestintätekniikan yhteiskunnallinen hyödyntäminen esimerkiksi ilmastonmuutokseen ja väestön ikääntymiseen liittyvissä kysymyksissä.

Lisää Eurostat-tietoa

Julkaisut

Keskeiset taulukot

Information society statistics
Policy indicators (t_isoc_pi)
Telecommunication services (t_isoc_tc)
Computers and the Internet in households and enterprises (t_isoc_ci)
E-skills of individuals and ICT competence in enterprises (t_isoc_sk)

Tietokanta

Information society statistics
Policy indicators (isoc_pi)
Telecommunication services (isoc_tc)
Computers and the Internet in households and enterprises (isoc_ci)
E-commerce by individuals and enterprises (isoc_ec)
E-skills of individuals and ICT competence in enterprises (isoc_sk)
Regional Information society statistics (isoc_reg)

Aihekohtaiset osiot

Metodologia / Metatiedot

Taulukoiden ja kuvioiden lähteenä käytetyt tiedot (MS Excel)

Muut verkkosivustot

Katso myös

Retrieved from "https://ec.europa.eu/eurostat/statistics-explained/index.php?title=Archive:Information_society_statistics/fi&oldid=216168"